Raitiotie on investointi, joka yhdistää Turkua ja tukee yrittäjiä

Kuva: Lennart Holmberg

Ratikka ei ole vain kulkuväline – se on symboli siitä, että kaupunki uskoo itseensä ja haluaa kehittyä, sanoo mielipidekirjoittaja.

Julkaistu Turun Sanomissa 4.1.2025
https://www.ts.fi/lukijoilta/6532337

Turku on kasvava ja kehittyvä kaupunki, mutta joukkoliikenteen suurissa ratkaisuissa olemme vielä odottavalla kannalla. Ratikasta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta konkreettiset päätökset puuttuvat. Samaan aikaan esimerkiksi Tampere on onnistunut ratikkahankkeessaan nostamaan kaupungin profiilia ja luomaan elinvoimaa eri alueilta.

On hauska huomata, kuinka ratikkakeskustelu nousee esille yllättävissäkin tilanteissa. Kun olin palaamassa joululomalta, keskustelin Malediivien lentokentällä sattumalta Tampereen ratikasta heidän kaupunkinsa kiinteistöjohtajan kanssa. Hän kuvasi sen vaikutuksia selkein sanoin: ratikka ”naulasi alueet yhteen” ja lisäsi kaupungin vetovoimaa.

Tutkimukset tukevat näkemyksiä. Esimerkiksi Aaro Laakkosen Tampereen raitiotien vaikutuksia tarkastelevassa pro gradu -tutkielmassa havaittiin, että raitiotien vaikutusalueella sijaitsevien kerrostaloasuntojen neliöhinnat ja -vuokrat ovat kehittyneet keskimäärin vahvemmin kuin muualla. Sara Hietanevan opinnäytetyö puolestaan korostaa asuntomarkkinoiden positiivista kehitystä ratikan vaikutusalueilla.

Tampereen kokemus osoittaa, miten ratikka voi edistää kaupunkikehitystä ja alueiden yhdistymistä.

Turun ratikka olisi paitsi investointi joukkoliikenteeseen myös viesti tulevaisuuteen katsovasta kaupungista. Vaikka en itse käytä julkista liikennettä, kannatan sen kehittämistä vahvasti. Hyvin suunniteltu joukkoliikenne tuo hyötyä kaikille: yrittäjille, kaupunkilaisille ja matkailijoille. Ratikan reitit voivat mahdollisesti elvyttää hiljaisempia lähiöitä, houkutella asiakkaita keskustan yrityksille ja parantaa kaupungin saavutettavuutta.

Päätökset ovat joskus vaikeita, mutta tulevaisuus rakentuu niiden varaan.

Tampereella ratikan läheisyydessä on havaittu positiivisia vaikutuksia alueen vetovoimaan ja asuinalueiden kehitykseen, mikä on luonut suotuisan ympäristön yritystoiminnalle. Tämä voi tarkoittaa uusien asiakasvirtojen mahdollisuutta, kuten Tampereen kokemus osittain osoittaa.

Turussa yrittäjät voisivat hyötyä samanlaisesta kehityksestä. Ratikan myötä pienyrityksillä voisi olla mahdollisuus lisätä asiakasvirtojaan, kuten Tampereen esimerkki osittain osoittaa.

Joukkoliikenteen modernisointi on myös ilmastoteko. Sujuva ja houkutteleva julkinen liikenne tarjoaa kestävän vaihtoehdon osalle autoilijoista ja parantaa ilmanlaatua, mitä niin yrittäjät kuin kaupunkilaiset arvostavat. Kokemukset muista kaupungeista, kuten Tampereelta osoittavat, että nykyaikainen infrastruktuuri voi houkutella uusia investointeja ja yrityksiä.

Tämä investointi vaatii paljon huolellista valmistelua ja päätöksentekoa, mutta hyvä päätös on varmasti tulossa seuraavalla valtuustokaudella.

Nyt olisi aika ottaa Tampereesta oppia ja luoda konkreettinen suunnitelma, joka vie ratikkakeskustelun maaliviivalle. Kaupunki, joka panostaa moderniin ja toimivaan liikenteeseen, näyttää myös ulospäin houkuttelevalta.

Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta. Turun ei tulisi pelätä investointeja, jotka pitkällä aikavälillä voivat osoittautua taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kannattaviksi. Ratikka ei ole vain kulkuväline – se on symboli siitä, että kaupunki uskoo itseensä ja haluaa kehittyä. Minä yrittäjänä näen tämän investoinnin mahdollisuutena tukea kaupungin elinvoimaa, sillä elinvoimainen kaupunki on myös hyvä paikka yrityksille.

Vuosi 2025 on Turun mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka muovaavat kaupunkimme tulevaisuutta. Toivon, että ratikkahanke saa ansaitsemansa keskustelun ja etenee osaksi strategiaamme.

Päätökset ovat joskus vaikeita, mutta tulevaisuus rakentuu niiden varaan. Turku ansaitsee toimivan joukkoliikenteen, joka palvelee meitä kaikkia – niin yrittäjiä, asukkaita kuin vierailijoitakin.

Janne Uoti

(kok.)

---